URAKKASOPIMUKSET

Tältä sivulta löydät perustietoa urakkasopimuksista. Voit myös ottaa yhteyttä urakkariitoja hoitavaan lakimieheen.

Sivuilla esitetyt seikat eivät itsessään muodosta oikeudellista neuvontaa, eikä sivujen laatija vastaa tietojen oikeudellisuudesta.

Urakan sisältö ja laajuus

YSE 1998 ehtojen 1. luvussa määritellään urakoitsijan suoritusvelvollisuus, työn toteutus ja yhteistoiminta, laadunvarmistus ja sopimusasiakirjoja koskevat soveltamissäännöt. Näillä sivuilla käsitellään näistä urakoitsijan suoritusvelvollisuutta ja YSE 1998 ehtojen mukaista asiakirjajärjestelmää.

Urakkasopimuksen sisältö kokonaisuudessaan muodostuu allekirjoitetusta urakkasopimuksesta ja sen liitteistä. Urakkasopimuksen sisältämät asiakirjat jaetaan yleisesti kaupallisiin asiakirjoihin ja teknisiin asiakirjoihin.

Kaupalliset sopimusasiakirjat

Kaupalliset sopimusasiakirjat sisältävät rakennushanketta määrittelevät taloudelliset tiedot, joiden varaan tehtävä urakkasopimus rakentuu. Kaupallisista asiakirjoista löytyy yleensä esimerkiksi tarjouksen tekemisaika, urakan alistamissuhteet, urakkamuoto, rakennustyölle varattu aika, urakoitsijoiden keskinäiset velvollisuudet, takuuaika ja vakuuttamisvelvollisuus.

Tekniset asiakirjat

Teknisissä asiakirjoissa säädellään urakoitsijan suoritusvelvollisuuden tekninen sisältö ja laajuus. Näihin asiakirjoihin kuuluvat esimerkiksi työselostukset ja piirustukset. Teknisistä asiakirjoista ilmenee siis rakennushanketta koskeva tekninen sisältö ja toteutustapa.

Urakkaohjelma ja urakkarajaliite

Eräs urakkasopimuksen keskeinen asiakirja on urakkaohjelma. Urakkaohjelma kuuluu kaupallisiin asiakirjoihin. Urakkaohjelmassa määritellään esimerkiksi urakkamuoto. Urakkaohjelmien laatimiseen löytyy malliasiakirjoja RT-kortteina. Urakkarajaliitteessä taas määritellään eri urakoitsijoiden keskinäisten teknisten työsuoritusvelvoitteiden rajaus.

Urakoitsijan pääsuoritusvelvollisuus

YSE 1998 ehtojen 1.1 kohdassa määritellään urakoitsijan pääsuoritusvelvollisuus. Urakoitsija on ehtojen mukaan velvollinen sovittua urakkahintaa vastaan tekemään urakkasopimuksen edellyttämät työt ja toimenpiteet sekä hankinnat aikaansaadakseen sovitun työntuloksen ja luovuttamaan sen sopimusasiakirjojen mukaisesti tehtynä valmiina tilaajalle.

Urakoitsija on siten velvollinen suorittamaan kaikki sovitut työt, mutta toisaalta ei sellaista työsuoritusta josta ei ole sopimusasiakirjoissa sovittu. Urakoitsija ei voi siten lähtökohtaisesti kieltäytyä sellaisesta työsuorituksesta tai hankinnasta, joka sisältyy sopimusasiakirjoihin. Urakoitsijan on myös noudatettava lakia, hyvää rakentamistapaa ja muita voimassaolevia määräyksiä.

Urakoitsijan sivuvelvollisuudet

YSE 1998 ehtojen 1.2 kohdassa määritellään urakoitsijan sivuvelvollisuudet. Urakoitsijan on syytä käydä perusteellisesti urakkaa koskevat asiakirjat läpi, jotta yllättäviltä kustannuksia aiheuttavilta sivuvelvollisuuksilta vältytään.

Urakoitsijan sivuvelvollisuuksiin kuuluu ehtojen mukaan, ja jos kaupallisissa asiakirjoissa ei ole muuta sovittu, urakoitsijan työsuoritukseen liittyvien lupien hankkiminen, urakassa tarvittavien rakennusvälineiden hankkiminen, urakassa tarvittavien mittausten suoritus, omaa urakkaa koskevan aikataulun laadinta, urakkaan kuulumattomienkin rakennusosien ja ympäristön suojaaminen työstä aiheutuvasta vahingoittumisesta, urakassa syntyvien jätteiden lajittelu ja poisto, urakkaa varten tarpeellisten teiden ja muiden rakenteiden tekeminen ja purkaminen, urakoitsijan hankittavaksi kuuluvien suunnitelmien ja piirustusten toimittaminen riittävän ajoissa tarkastettavaksi, käyttö- ja huolto-ohjeiden toimittaminen ja urakoitsijan työnantaja-asemasta johtuvat velvollisuudet.

Työmaapalvelut

Työmaapalveluihin sisältyvät tarpeelliset työmaan ylläpitoon ja järjestelyyn liittyvät toimenpiteet. Yleensä pääurakoitsija vastaa työmaapalveluista. työmaapalveluihin kuuluvat esimerkiksi työmaan yhteiseen käyttöön tarvittavien työnaikaisten rakennelmien ja asennusten tekeminen, yhteisten kulkuteiden tekeminen ja kunnossapito, rakennuskohteen vartiointi, rakennuskohteen lämmittäminen, kuivattaminen ja valaistus, työmaan sisäisen jätehuollon järjestäminen ja tarvittavien varasto-, toimisto- ja työskentelytilojen sekä työntekijöiden sosiaalitilojen järjestäminen.

Työmaan johtovelvollisuudet

Työmaan johtovelvollisuuksista vastaa pääurakoitsija. Johtovelvollisuuksista vastaavan urakoitsijan tulee huolehtia työmaan yleisjohtoon ja hallintoon liittyvistä asioista. Keskeiset työmaan johtovelvollisuudet sisältävät velvollisuuden nimetä vastaava työnjohtaja kohteelle ja laatia työaikataulu työmaalle.

Urakkasopimusasiakirjojen soveltaminen

YSE 1998 ehdoissa määritellään urakkasopimusasiakirjojen keskinäinen pätevyysjärjestys. YSE 1998 ehdoissa on myös määritelty, että sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan ja siten yhdessäkin asiakirjassa annettu urakkaan liittyvä määräys katsotaan lähtökohtaisesti päteväksi, vaikka se puuttuisi muista sopimusasiakirjoista.

Toisinaan kuitenkin eri sopimusasiakirjoista löytyy ristiriitaisia määräyksiä ja tätä varten YSE 1998 ehdoissa on määritelty asiakirjojen keskinäinen pätevyysjärjestys. Jos muuta ei ole urakkasopimuksessa sovittu, on pätevyysjärjestys YSE 1998 ehtojen perusteella kaupallisten asiakirjojen osalta seuraava:

  1. urakkasopimus;
  2. urakkaneuvottelupöytäkirja;
  3. YSE 1998 sopimusehdot;
  4. tarjouspyyntö ja ennen tarjouksen antamista annetut kirjalliset lisäselvitykset;
  5. urakkaohjelma tai muut sopimuskohtaiset urakkaehdot;
  6. urakkarajaliite;
  7. tarjous;
  8. määrä- ja mittaluettelot;
  9. muutostöiden yksikköhintaluettelo.

Jos muuta ei ole urakkasopimuksessa sovittu, on pätevyysjärjestys YSE 1998 ehtojen perusteella teknisten asiakirjojen osalta seuraava:

  1. työkohtaiset laatuvaatimukset ja selostukset;
  2. sopimuspiirustukset;
  3. yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset

Asiakirjojen ristiriidat liittyvät usein asiakirjoihin, jotka on laadittu ennen varsinaista urakkasopimusta. Pätevyysjärjestystä ei välttämättä sovelleta, jos on havaittavissa, että se ei vastaa sitä mitä osapuolten on katsottava sopineen. Usein myös myöhemmin laadittu asiakirja vastaa paremmin osapuolten tahtoa kuin aiemmin laadittu.

Mikäli muissa sopimusasiakirjoissa ei ole toisin sanottu, on urakoitsija oikeutettu käyttämään sopimusasiakirjoissa ilmoitetuista vaihtoehdoista tarkoituksenmukaisimmaksi katsomaansa.

Jos sopimusasiakirjoissa ei ole mainintaa rakennustyölle asetettavista vaatimuksista, urakoitsijan on neuvoteltuaan asiasta tilaajan kanssa noudatettava sopimusasiakirjojen samanlaisista tai rinnastuskelpoisista suorituksista antamia määräyksiä, tai näiden puuttuessa vastaavanlaisissa rakennustöissä yleensä noudatettavaa menettelyä hyvän ja kunnollisen työntuloksen aikaansaamiseksi.